background image
7
SISÄLLISSODAN TAPAHTUMAT
Toukokuun lopulla 1918 arkkipiispa Gustaf
Johansson julkaisi paimenkirjeen papistolle.
Sisällissota oli sodittu ja syyllinen sotaan löy-
tynyt:
Kapina on näyttänyt, millainen sosialisti-
nen valtio on. Vapautta se ei ole omiin jä-
seniinkään nähden toteuttanut. Sen vel-
jeys ja tasa-arvoisuus on irvikuva oikeasta
veljeydestä ja tasa-arvoisuudesta. Hirmu-
valta on siinä vallinnut, ja useat sen johta-
jat ovat murhatut. Syytä on haudata sosia-
lismi ainaiseksi.
1
Arkkipiispan mielestä sosialismi oli levinnyt
viruksen tavoin kansakuntaan ja sairastutta-
nut kansan sielun. Sairauden edetessä osa
kansasta oli luopunut Jumalasta, mistä oli
seurannut anarkiaa ja väkivaltaa. Sisällissota
oli arkkipiispan mielestä looginen seuraus sii-
tä, että Jumalan tahto oli syrjäytetty ja kan-
salaiset olivat perusteettomasti vaatineet "it-
selleen oikeutta osallistua valtiolliseen toi-
mintaan". Tämä oli tapahtunut ymmärtämättä
oleellisinta: valtiollinen toiminta oli velvolli-
suutta täyttää Jumalan tahto.
Gustaf Johanssonin paimenkirjeessään esit-
tämä tulkinta sodan syistä voidaan ­ niin ha-
lutessa ­ nähdä luterilaisen kirkon kantana si-
sällissotaan. Kirkon roolia sisällissodassa on-
kin usein selvitytetty tutkimalla arkkipiispan,
muiden piispojen tai johtavien pappien lau-
suntoja ja tekoja vuonna 1918. Tästä näkö-
kulmasta ei ole ollut epäselvyyttä siitä, kuka
kirkon mielestä edusti sodan aikana laillista
esivaltaa, kuka kapinoi sitä vastaan ja mistä
oli sodan päätyttyä etsittävä syylliset.
2
Kun
luterilaiseen regimenttioppiin ankkuroituvas-
sa ajattelussa esivalta sai oikeutuksensa viime
kädessä Jumalalta, oli vain johdonmukaista,
että vallankumouksellisuus tulkittiin Jumalan
tahdonvastaiseksi toiminnaksi. Sodan aikana
tällainen teologia kääntyi varsin helposti po-
liittiseksi sotapropagandaksi: Jumala taisteli
siis valkoisten puolella.
3
Valkoisen Suomen kirkko?
Aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään, et-
tä arkipiispan tavoin hänen virkaveljensä ja
suuri osa papistoa antoivat joko näkyvästi tai
Seuraavassa kuudessa artikkelissa, jotka pohjautuvat kirjoittajiensa laa-
jempiin tutkimuksiin, Suomen sisällissotaa valotetaan eri näkökulmista.
Huomionsa saavat niin kirkon papit sodan aikaisine käsityksineen punais-
ten ja valkoisten toimista kuin sotatapahtumat muutoinkin. Eritoten nai-
set ja lapset ovat tarkastelussa esillä. Naiskaartilaisten ja punaorpojen
kohtalot olivat dramaattiset ja moninaiset.
Ilkka Huhta
dosentti, Joensuun yliopisto
Evankelis-luterilaisen kirkon
rooli sisällissodassa